perjantai 25. kesäkuuta 2021

Juhannus mietteitä

Heräsin tähän täydelliseen Juhannus aamuun selkä kipeänä (imuri on nyt vihollinen nro.1)mutta mieli keveänä!

 Eilisen postauksen jälkeen jäi oma kirjoitus kaivelemaan jälkikäteen.Kirjoitinko sekavasti,miksi tuntuu niin puolustelevalta tekstini ja tyhmältä? Ja miten ihmeessä sen saisi pois?

Illasta keskustelin pitkään sielun siskoni eli serkkuni Pian kanssa.Meillä tuntuu olevan niin samanlainen ajatuksen kulku että monet huolet ja murheet on ratkottu puhelimen välityksellä,kuten myös nytkin.Ajatukset selkeni kun niitä sai vaihtaa toisen kanssa.

Tuntuupa taas hyvältä olla vaan minä! virheineen,onnineen,suruineen kaikkineen.

Vaikka huonosti nukuttu yö tuntuikin silmäluomissa painona päätin kuitenkin keittää aamukahvit jo siinä viiden aikaan...Mitä silmiini osuikaan takapihalla!!!


Aamuhämärässä loistaa valkoista unelmaa ihan kuin Juhannuksen kunniaksi!

Olen aina silloin tällöin sortunut ostamaan muutamia halppis pioneita ja yleensä aina pettynyt,kukinta ei olekaan vastannut kuvaa vaan ollut yksinkertaisia ja aikas rumia omiin silmiin...

Tätä en edes muista istuttaneeni takapihan evakkopenkkiin..Wau!

En malta edes odottaa kahvin valumista vaan lasken koiran ulos ja käyn ihastelemassa näkyä ihan vierestä...mikä suloinen ja romanttinenkin olotila siinä iskeekään auringon juuri ensi säteitään siivilöiden kuusien läpi.Samalla kun on tunne että haluaisi jakaa jonkun kanssa tämän ihmetyksen ja riemun -alkaa päässä soimaan päivänsäde ja menninkäinen laulun sanat.Pakostakin hymyilyttää oma höppänyys!

Silti melko pian törmään ongelmiin joihin tarvitsen oman menninkäiseni apua jotta saan kastelut hoidettua,edelleen mielikuvitus soittaa samaa sävelmää ja nyt alkaa jo ihan oikeastikin naurattamaan.Siinä vaiheessa kun hyvin aamu uninen menninkäiseni unisine silmineen saa letku ongelman selvitettyä en enää pysy nahoissani vaan nauran kuin lapsi omalle lapsellisuudelleni,samalla nikotellen yritän vetää henkeä ja kertoa siipalle ajatuksiani..."tiedäthän kun sinä olet iltavirkku ja sosiaalinen ja minun on vaikea enää inspiroitua yötä vasten ja taas itse rakastan pulista ja aivotkin toimii ihanan selkeästi aamuisin" Olen huomannut toteaa uninen mieheni ja katoaa jatkamaan unia kun aloitan kastelut.Voi tätä aamuhilpeyttä! Pitihän se vielä kasteluiden jälkeen ottaa kuva tästä Juhannus parista takapihalla.


Siinä kuvatessa osuu silmiini taas uusi ihmetyksen aihe, ehkä joidenkin mielestä ei niin kaunis mutta minussa herää taas se toivorikas luontokuvaaja ja voi kun harmittelen etten huomannut saalistani aamukasteen aikaan...mutta räps! räps!


Mahtavan seitin on tämä kaveri punonut,huomenna ehkä käyn kasteen aikaan väijymässä olisiko viellä täällä.

Vielä lähikuvaa tutkiessani tunnen taas itseni melko lapseksi,vai johtuneeko auki unohtuneesta suusta...





Toinen suuri ihmetyksen aiheeni on edelleen megabloomien määrä tämän vuoden kasvatuksissa. Jo keväällä jouduin ahtamaan taimet ajoissa kasvihuoneeseen sillä sisätilat ja valaistus ei tuntuneet riittävän.Myös myöhemmälle alkukesälle osui yksi kylmä jakso ja vaikka tomaattia ei pitäisi istuttaa liian kylmään kasvualustaan tai kasvattaa liian alhaisissa lämpötiloissa niin minähän kyllä kasvatan ja miten mielenkiintoiseksi se kasvattamisen tekeekään...


Ihastuttava karvapallo megabloom dwarfissa.

(en luettele lajikkeita koska nämä eivät ole lajityypillisiä mielestäni tänä vuonna,vaan monen sattuman ja stressin summa)





Myös kukkien tiivistä ryppääntymistä on paljon havaittavissa kasveissa.

Ensi viikon tavoite on jos saan apu kumartelijan kylään,käydä kirjaamassa muistiinpanoja ja merkitä megabloomeja jatkojalostukseen...siinäpä sitä riittää hommaa!





Kumpa vaan ehtisi kirjaamaan tietoja mahdollisimman tarkkaan jotta voisi verrata myös millaisia hedelmiä nämä tuottavat...
Kurjuus kun oma kyykkiminen on nyt hankalaa,tästä saisin niin paljon opittavaa !













Vielä yksi ja ehkä pahin kierroksellani löytämä

Voi kamala! en halua sanoa epämuodostuma vaikka sitähän se on..

Kyseessä pensas tomaatti joka sai aika kylmää kyytiä ennen kukintaa ulkona.

Tämä on aiheuttanut sekä tuon käppyrän megabloomin että ison römpsyn kukkasia joka suuntaan.

Nyt kasvi tuntuu toipuneen ja jatkokasvu normaalin (Tämän kyllä haluan Sanoa!) Tylsää...

Mitä kaikkea voikaan oppia kun ei noudata tiukasti totuttuja normeja.Miten paljon ja mihin suuntaan tomaatti muokkaantuukin sen mukaan miten sitä kasvatetaan.Enkä puhu nyt vaan kylmyys,kuivuus,märkyys stressistä mutta myös multatilasta,ravinteista ja niiden annon ajoittamisesta.

Juhannukseni alkaa siis kovin mietteisenä,suuria ajatuksia pohtien!

Nyt Pyhän viettoon ja Hyvää Juhannusta Sinullekkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti